Mun kiinnostus Japania kohtaan tosiaan lähti juuri animesta ja mangasta, ja uskon etten ole ainut jolle näin on käynyt. Silloin se tuntu jotenkin niin hienolta ajatella että lukee/ katselee japanissa tehtyä mangaa tai animea, se tuntui niin kaukaiselta. Koko se maa, animeineen ja mangoineen.
 |
| 鋼の錬金術師 on vieläkin mun lempianime |
Vaikka en mitään ymmärtänyt kielestä (tai mistään muustakaan), niin jotenkin se maa teki muhun vaikutuksen! Vuosi mun anime/manga-innostuksen jälkeen tuli myös J-rock kehiin ja animen sekä mangan katseleminen väheni aika radikaalisti (ja melkein jäi pois ihan kokonaankin!). J-rock oli jokin maailman upein asia mitä tiesin, tunsin tosi suurta ylpeyttä kun kuuntelin "erilaista" musiikkia. Kaikki an cafet, gazet sekä dir en greyt löysi tieni musalistalle, j-rock kuvat löysi tiensä seinälleni sekä alkoi keikkaputki sekä armoton ramppaus aina Helsinkiin, koska J-rock keikat pidettiin aina siellä. Luultavasti mun vanhemmat ajatteli että tää oli jokin ohimenevä- vaihe, mutta eipäs se loppujen lopuksi mennytkään ohi. Kaikki ne 23928 j-rock bändiä joita kuuntelin alkoivat vähitellen karista pois ja ne tärkeimmät oli löydetty ja niissä mä roikun vieläkin. Lemppareista voittamaton on kuitenkin 雅- miyavi, now and forever.
 |
| ensimmäinen lempibändi |
 |
| ... mutta miyavi jyräsi kuitenkin kaikki muut maan alle <3 |
Eteleä- korea oli myös yhdessä kohtaa tosi vahvoilla ja olin valmis heittämään japanin roskiin ja kaiken sen mukana. Thank god, en tehnyt sitä ! Se olisi ollut niin suuri virhe. Oon tajunnut kuinka paljon olisin menettänyt siinä, kaikki olis erilaista nyt jos olisin mennyt vaihtoon Etelä- koreaan Japanin sijasta.
Mun suhde japaniin ja siihen kaikkeen, muuttui. En ole enään se animemangajrock- ernu, joka olin silloin vuosi(a ?) sitten. Kaikki on jotenkin laantunut ja ajattelen sellain että näinhän kaiken pitääkin olla. Tuntuu kuin se olis aina ollut näin, miten se on nyt. Ihan outoa, hassua ja kummallista mutta kuitenkin se tuntuu niin normaalilta. Japani vaan pysyy kiinni mussa kynsin ja hampain. Se on tuttu ja turvallinen asia, joka saa niin hymyilemään, pelastaen päiväni kuin se saa mut myös raivon valtaan välillä.
 |
| メロンパン |
 |
| ラーメンハンバーク |
Minne ikinä mä menenkin siellä on aina jotain japanista; mangaa ja animea ei vaan pääse pakoon missään ;)) Japanilainen ruoka on tehnyt pysyvän jalansijan länsimaihin ja niin anime että manga näyttää vielä(kin) kukoistavan ympäri maailmaa. Ja Japani vaihtomaana pitää vieläkin Aasian ykkössijaa itsellään. Nykyään Japani ei enään tunnu niin kaukaiselta paikalta, koska mulla on aina pala japania lähelläni; japanin kirjat sekä j-rock levyt mun hyllyssä, valokuvat sekä kaikki vaihto-vuoden tavarat mun aarrelaatikossa ja japaniin olen melkein joka päivä jotenkin yhteydessä, koska japanin kaverit käyttävät hyvin paljon twitteriä, facebookkia sekä sähköpostia ! Muutaman kerran on tullut skypeteltyä kavereiden kanssa ja tuntuu etten mä olis edes lähtenyt pois Japanista, kaikki jatkui siitä mihin me jäätiin.
 |
| näyttää niin ihanalta ! |
Japani on hyvin kiehtova todella monella tapaa, uusi ja vanha kohtaavat japanissa. Siellä missä on kaikkea roboteista aina metro- aseman kivisiin reikälattia vessoihin, ai että niitä ei ole kyllä ikävä.
Japanista löytyy aina jotakin kaikille, olit sitten otakun poikanen, j-rock fanittaja, reppureissaaja tai ihan vain tavallinen matkaaja. Suurkaupungin rakastajat ja shoppailuhullut saavat kaiken irti Tokyosta ja muista suurista kaupungeista ja ne jotka haluavat enemmän rauhallista meininkiä voivat ottaa junan kohti japanin maaseutuja ja nauttia niistä super ystävällisistä ihmisistä sekä totoro metsästä ! Molemmat ovat yhtä hyviä vaihtoehtoja ja suosittelen kaikille kokemaan molempien huuman joskus, kun menette japaniin !
Olenko minä sitten tänä aikana muuttunut ? - Kyllä ja en. En ehkä enään viitsi värjätä hiuksiani pinkiksi ja siniseksi, käyttää eripari raitasukkia tai hypellä kaupungilla ihanassa stitch- kigurumissa. J-rock keikoilla käyn, mutta en enään ole änkeämässä jokaiselle japanilasen keikalle joka pistäytyy suomeen tai jonota kokopäivää tavastian edessä. Ehkä tää mun innostus on hieman laantunut, mutta silti odotan kuin kuuta nousevaa jokaviikko uuden Shingeki no kyojin- jakson ilmestymistä. Ehken olekkaan niin paljoa muuttunut, vaan olen vieläkin se pieni sienenalku joka innostui vain hetki sitten japanista ja sen ihmeellisyyksistä.. ken tietää ! 日本は最高ー！！！
Tämä todistaa että anime ei lähde lapsista edes hakkaamalla pois.
